Ehdotimme hallintosääntöön konkreettisia, läpinäkyvyyttä lisääviä muutoksia – näin kävi :(
𝙎𝙞𝙥𝙤𝙤𝙣 𝙠𝙪𝙣𝙣𝙖𝙣𝙫𝙖𝙡𝙩𝙪𝙪𝙨𝙩𝙤 𝙠𝙧𝙞𝙩𝙞𝙨𝙤𝙞 𝙫𝙞𝙧𝙖𝙣𝙝𝙖𝙡𝙩𝙞𝙟𝙤𝙞𝙩𝙖 – 𝙢𝙪𝙩𝙩𝙖 𝙚𝙞 𝙠𝙖𝙞𝙥𝙖𝙖𝙠𝙖𝙖𝙣 𝙨𝙪𝙪𝙧𝙚𝙢𝙥𝙖𝙖 𝙣𝙖̈𝙠𝙮𝙫𝙮𝙮𝙩𝙩𝙖̈ 𝙩𝙖𝙞 𝙖𝙫𝙤𝙞𝙢𝙚𝙢𝙥𝙖𝙖 𝙥𝙖̈𝙖̈𝙩𝙤̈𝙠𝙨𝙚𝙣𝙩𝙚𝙠𝙤𝙖
Kunnanvaltuuston kokous maanantaina 17.3. oli ennätyksellisen pitkä, julkisen osan jälkeen käsiteltiin vielä kahta kilpailutusasiaa ja niistä äänestettiinkin. Kokouksessa kuultiin valtuustokauden kovasanaisinta kritiikkiä viranhaltijoita kohtaan; erityisesti elinkeinojaoston jäsen Carola Juselius löi kovat faktat esiin elinkeino-ohjelman luokattomasta valmistelusta. Elinkeinojaoston mieltä ei kuunneltu valmistelun suunnittelussa, eikä sen mielipiteitä selvästi kaivattu lopputulokseenkaan viranhaltioiden taholta. Viranhaltijat eivät priorisoineet elinkeino-ohjelmaa omassa työssään, vaikka se oli jaostolle ja valtuutolle tärkeintä, mitä elinkeinopäälliköltä odotettiin. Vastoin jaoston tahtoa työ ulkoistettiin 21 tuhannella eurolla konsulteille. Arvostan valtuutettu Juseliuksen riipivää rehellisyyttä asiassa.
Hallintosääntö ohjaa kunnan päätöksentekoa ja määrittelee nyt uuden organisaation toimielinten toimivallan. Näkyvyys valtuustosta moniin kunnan keskeisiin päätöksiin on varsin rajattu ja sen vaikuttaminen erityisesti kaavatyöhön myös olematonta ennen viimeistä hyväksyntäkäsittelyä. Perussuomalaiset halusi lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, valtuuston saamaa tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia, koska kunnanhallituksen toimivalta on tällä hetkellä suhteettoman suuri.
K̲o̲n̲k̲r̲e̲e̲t̲t̲i̲s̲e̲s̲t̲i̲ ̲e̲s̲i̲t̲i̲m̲m̲e̲ ̲s̲e̲u̲r̲a̲a̲v̲a̲a̲:
- Kielijaostojen päätökset tulee julkistaa aina sekä suomeksi ja ruotsiksi. Nyt ne julkaistaan vain jaoston omalla kielillä. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.
- Johtoryhmän kokoonpano tulee kirjata selvemmin auki. Ongelmana ei ole nykytilanne, mutta johtoryhmä on tärkeä osa kunnan johtorakennetta. Esitys hävisi äänestyksen 29-14.
- Kunnanhallituksen tulee raportoida valtuustolle tytäryhtiöiden taloudellisesta tilanteesta. Nyt valtuusto saa vain sen tiedon mitä vuosikertomukseen kirjataan (mikä on vähän). Esitys hävisi 25-17.
- Kunnan kaavoitusohjelman tulee hyväksyä valtuusto. Valtuusto on oikea taho linjaamaan, mitä kaavoja priorisoidaan ja kaavasuunnitelma tulee huolella käydä läpi valtuuston kanssa. Esitys hävisi äänestyksen 31-12.
- Kunnanhallituksen toimivalta maankäyttösopimuksista päättämisestä alennetaan nykyisestä 10 miljoonasta 5 miljoonaan. Esitys hävisi äänestyksen 34-9.
En tiedä kannattaako näistä olla pettynyt – se vain on nykyvaltuustomme tahto tällä hetkellä. Tukea saimme kuitenkin kohtalaisesti useimmille esityksillemme ja juuri pienistä valtuustoryhmistä. Kokoomus ja RKP olivat melko tiukasti meidän ehdotuksia vastaan. Minusta tätä voisi selittää se, että niille kunnanhallitus on mieluinen paikka hoitaa asioita ilman julkista keskustelua ja jossa suurilla ryhmillä on suhteessa paljon valtuustoa suurempi valta. Vestman kaavaohjelmaan liittyen sanoikin, että nykyinen toimintamalli on toiminut hyvin. Epäilemättä se onkin toiminut kokoomukselle, mutta eihän tämä koko valtuustoa palvele eikä kuntalaisten tiedonsaantia.
Silloin kun päätöksiä tehdään omasta valta-asemasta käsin, ja tämä koskee myös virkamiehiä, usein unohdetaan miten ikävältä asiat ulospäin näyttävät ja silloin yleinen ja yhteinen etu myös painetaan alas. Demokratiassamme sellaiset päätökset jossain vaiheessa lyökin itseä kasvoihin.
Ilkka Sillanpää, kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, Perussuomalaiset