Valtuustoaloite Sipoon kunnan hevostalliohjeen täsmentämisestä ja tarkentamisesta 8.4.2024
Valtuustoaloite Sipoon kunnan hevostalliohjeen täsmentämisestä ja tarkentamisesta
8.4.2024
Vaadimme, että hevostalliohjeistus kunnan sivulla saatetaan ajantasalle ja sitä täsmennetään sekä yhteystiedot ja riittävät linkit lisätietolähteisiin tarkistetaan. Alla esitämme useista hyvistä ja asiantuntevista lähteistä koottuna selkeät ja täsmälliset ohjeet hevostalleille, jota voitaisiin käyttää pohjana.
Selkeä hevostalliohjeistus säästää virkamiesten aikaa ja kunnan resursseja, kun säästytään vastaamasta samoihin kysymyksiin kerta toisensa perään. Tämä selkeyttäisi myös kunnan linjaan tallien pitomääräysten suhteen. Toistaiseksi tallinpitäjillä ei ole ollut tarpeellista tietoa kunnan linjauksista.
Hevosala on tärkeä Sipoon elinvoiman, vetovoiman ja maineen kannalta; Sipoossahan on melkein eniten hevosia asukkaita kohden Suomen kunnista. Hevosten pitoon liittyvä luontainen lauduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden viihtyisyyttä.
Allekirjoittajat:
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Ehdotus Sipoon kunnan hevostalliohjeeksi 1.6.2024 alkaen
Rakennuslupa ja toimenpidelupa
Rakennuslupa tarvitaan hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentamiseen. Rakennuslupa tarvitaan myös silloin, kun muutetaan rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta toiseksi. Tällainen muutos on esimerkiksi autotallin tai sikalan muuttaminen hevostalliksi. Jos rakennuksessa on aikaisemminkin asunut hevosia, sen uudeleen käyttöön ottamiseen ei tarvitse lupaa, vaikka sen ottaisi käyttöön 20 vuoden tauon jälkeen. Jätevesien käsittelyjärjestelmän uusimiseen voi riittää toimenpidelupa. Lisätietoa Sipoon kunnan rakennusvalvonnasta, yhteystiedot lopussa.
Ammattimaisesta tai harrastaen tehtävästä hevosten pidosta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus aluehallintoviraston läänineläinlääkärille, kun täysikasvuisia eläimiä on vähintään kuusi.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevoseläinten pidon määritelmä, samoin kuin eläinten lukumäärärajat, ovat 1.1.2024 voimaan tulevassa eläinten hyvinvointilaissa jonkin verran erilaiset kuin nykyisessä eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa. Tämä saattaa tuoda uusia toimijoita ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Toiminta, joka luokitellaan 1.1.2024 lähtien ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi hevoseläinten pidoksi, mutta josta ei ole aiemmin tehty ilmoitusta, tulee ilmoittaa aluehallintovirastolle 1.3.2024 mennessä. Tiedot voi ilmoittaa myös päivittämällä hevosten pitoa koskevat tietonsa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asioinnin kautta osoitteessa epr.ruokavirasto.fi.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevosten pidon ilmoittamisesta ja toimintaan liittyvistä lisävaatimuksista ohjeistetaan tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta, joka löytyy myös Ruokaviraston verkkosivulta Ilmoituksenvarainen eläintenpito.
Ilmoitusvelvollisuus ja ympäristölupa
Tallin toiminnasta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 120 päivää ennen toiminnan aloittamista, jos talli on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille.
Pelkkää ilmoitusmenettelyä ei sovelleta pohjavesialueilla.
Jos talli sijaitsee pohjavesialueella, tulee perustajan hakea Sipoon kunnalta ympäristölupaa, vaikka hevosia olisi vähemmän kuin 60.
Tallin sijoituspaikka ja koko suhteessa naapureihin
Enintään viiden hevosen tai ponin harrastustallin rakennuspaikan tulisi olla vähintään hehtaarin kokoinen, mielellään 2 ha, ellei kaavassa tai rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty.
Yli viiden hevosen tallin rakennuspaikan tulee olla mahdollisine lisälohkoineen aina vähintään 2ha.
Uuden rakennettavan hevostallin etäisyys naapurin asuinrakennuksesta tulisi olla ainakin 100 metriä. Uusissa tallihankkeissa etäisyydet arvioidaan tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä tai kaavoituksessa. Kun olemassa jo olevan hevosten tai muiden kotieläinten pitoon tarkoitetun tai aiemminkaan käytetyn rakennuksen, ulkotarhan tai laitumen viereen rakennetaan uusi asuinrakennus, Rakennettaessa uudisrakennusta olemassa jo olevan hevostilan viereen on uudisrakentajan vastuulla sijoittaa rakennuksensa riittävän kauas hevostilan jo olemassa olevista rakennuksista ja rakennelmista.
Jos näin kuitenkin käy, ei uuden rakennuksen haltija tai omistaja voi myöhemmin vaatia hevostallia siirrettäväksi kauemmaksi omasta rakennuksestaan.
Uuden eläinten ulkotarhan ja ratsastuskentän sijoittamisessa tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä: Vesistö 100m, juomavesikäytössä oleva rengaskaivo, lähde 40 m.
Jos naapurikiinteistön rajan tuntumassa on asutusta, päiväkoti, koulu, puisto tai vastaava tai jos naapurikiinteistö on asema- tai yleiskaavassa osoitettu tällaiseen tarkoitukseen, tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä:
ratsastuskenttä 50 m, Laidun 0-5 m ulkotarha, josta siivotaan viikoittain tai useammin jätökset 0-5 m, ulkotarha josta siivotaan jätökset harvemmin kuin kuukausittain 20 m, ulkotarhan etäisyys toisen kiinteistön juomavesikäytöstä olevasta rengaskaivosta tai lähteestä tulee olla vähintään 40m.
Laiduntaminen on kielletty 100 metriä lähempänä yleistä uimarantaa.
Tallin harmaavedet
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskee myös hevostalleja ja niiltä tulevat jätevedet myös hevosten pesuvedet tulee käsitellä vuoden 2013 loppuun mennessä asetuksen mukaisesti.
Hevostalouden ajoneuvojen, koneiden ja muiden vastaavien laitteiden sekä hevosten pesu on kielletty tiealueella, parkkipaikoilla ja sekä sellaisilla ranta-alueilla, joilta pesuvedet johtuvat suoraan vesistöön. Niiden satunnainen pesu kiinteistöillä on kuitenkin sallittu muilla, kuin liuotinpesuaineilla, mikäli kaikki pesuvedet voidaan johtaa joko kunnan viemäriverkostoon tai imeyttää maaperään omalla kiinteistöllä. Hevostalouden ajoneuvojen, koneiden ja muiden vastaavien laitteiden säännöllisessä ja laajamittaisessa pesutoiminnassa pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriverkostoon. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on esikäsiteltävä vastaavasti ja johdettava hyväksyttyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään. Tämä ei kuitenkaan koske hevoseläinten pesua vedellä, ja miedoilla peuaineilla, hevosia ei koskaan pestä liuotinpesuaineilla.
Hyvin pieniä määriä harmaavesiä, kuten satulasaippuavedet tai hevosen likaantunut vajaa juomavesi tai makuliemiseos on mahdollista imeyttää lantalamassaan, tai maaperään.
Jos tallilla on vesijohto-WC ja esimerkiksi umpisäiliö tai puhdistamoalue, koskevat niiden jätehuoltoa samat määräykset kuin omakotitalokiinteistöjenkin WC-tiloja. Lisätietoa kunnan rakennusvalvonnasta.
Lantalat ja lannan varastointi
Nitraattiasetuksen mukaan lannan varastointitilaa ei saa sijoittaa:
• pohjavesialueelle (ellei maaperäselvityksen perusteella osoiteta, että sijoittaminen ei aiheuta pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa)
• tulvanalaiselle alueelle
• alle 50 m etäisyydelle vesistöstä, juomavesikäytössä olevasta rengaskaivosta tai -lähteestä
• Varastoi lanta vesitiiviissä (betoni K30-2, asfalttibetoni, valuasfaltti) lantalassa, joka on mitoitettu 12 kuukauden aikana kertyvälle lantamäärälle. Minimimitoitus on 17 m3 hevosta, 12 m3 ponia ja 8 m3 pienponia kohden. Laske lantalan hyötytilavuus kertomalla pohjapinta-ala seinämäkorkeudella, johon on lisätty enintään yksi metri. Jos rakennat uutta lantalaa, tulee sen olla katettu tai sadevesien pääsy lantalaan tulee estää tiiviillä peitteellä.
• Ennen 1.4.2015 rakennettuihin ja käyttöönotettuihin lantaloihin sovelletaan vähimmäistilavuusvaatimuksia 12 m3 /hevonen ja 8 m3 /poni. Pihattojen vesitiivis kestokuivikepohja voidaan ottaa huomioon lannan varastotilana. Huomioi lantavaraston mitoituksessa kuivikepohjasta poistettava sekä ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä kerättävä lanta, jos sitä ei voida levittää suoraan peltoon.
Jos tallilla kertyy enintään 25 m3 kuivalantaa vuodessa tai sitä varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3, voidaan se varastoida lantaa tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai katetaan peitteellä.
Lantavaraston edessä on oltava koneiden painon kestävä kovapohjainen (esim. sepeli, sora) alusta, joka pidetään puhtaana lannasta. Kata uudet kuivalannan varastointitilat tai peitä lanta siten, että sadevesien pääsy varastointitilaan estetään. Katetun lantalan betonireunojen korkeuden on oltava vähintään 1,5 m ja ajoluiskan 0,2 m.
Lannan luovutus
Lantalan vähimmäistilavuusvaatimuksesta voidaan poiketa, mikäli lannan luovuttamisesta kolmannelle osapuolelle tai toimijalle on olemassa voimassaoleva kirjallinen sopimus. Luovutusta odottava lanta voidaan varastoida joko asianmukaisessa lantalassa tai tiiviillä sadesuojatulla vaihtolavalla. Vastuu lannasta ja sen asianmukaisesta hyödyntämisestä siirtyy kolmannelle osapuolelle sen luovutushetkellä.
Sipoossa on mahdollista luovuttaa lantaa maanviljelijöille, puutarhayrityksille, maa-ainesyrityksille, yksityisille henkilöille esimerkiksi hyödynnettäväksi puutarhoihin tai peltoihin, sekä lannan vastaanottoon erikoistuneille toimijoille, jotka myyvät lannan myöhemmin kuluttajille puutarhamultana;
Metsäpirtti Kulloossa ottaa vastaan hevosenlantaa luovutussopimuksilla; https://metsapirtinmulta.fi/yhteystiedot/
Tuusulassa sijaitseva HorsEco ottaa vastaan lantaa luovutusopimuksilla;
Lanta on mahdollista varastoida myös aumaan. Sen aumavarastointia koskevat lukuisat säädökset;
Hevosenlantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voi varastoida Vna:ssa 1261/2015 annettujen säädösten mukaan sijoitetussa ja toteutetussa aumassa
a. lantaa tuottavalla hevostilalla poikkeustapauksessa (mm. työtekninen tai hygieeninen syy). Tallinpitäjän on tehtävä ilmoitus lannan aumavarastoinnista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk ennen auman rakentamista.
b. lantaa vastaanottavalla tilalla työteknisestä tai hygieenisestä syystä. Lantaa vastaanottavan tilan on tehtävä ilmoitus lannan aumavarastoinnista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk ennen auman rakentamista.
Lannan sekä jälkikypsytettävän kompostin aumavarastoinnista annetut säädökset (1261/2015, 6 §):
• Aumassa varastoitavan kuivalannan tai kompostin kuiva-ainepitoisuuden tulee olla vähintään 30 %.
• Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa (varastointi aumassa on aina kiellettyä pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella).
• Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa.
• Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta.
• Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 cm:n nestettä sitova kerros ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä (kompostin jälkikypsytysauman peitteen ei tarvitse olla tiivis).
• Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.
• Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä lantaa. Aumaan varastoitu hevosenlanta on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta.
• Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.
Lisätiedot:
• Ympäristöministeriö: Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen (päivitetty 30.6.2017)
• Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1261/2015
• Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014
• vesi.fi-sivuston aineistopankki: Aumausilmoituslomake
Lantaa voi hyödyntää levittämällä sitä lannoitteeksi pelloille;
Sen käyttöä lannoitteena säätelevät ns. ”nitraattiasetus” muutoksineen (Vna 1250/2014 ja sen muutokset: Vna 435/2015 ja Vna 1261/2015) sekä alkuvuonna 2023 julkaistu ”fosforiasetus” (Vna 64/2023). Seuraavaan on koottu säädösten keskeistä sisältöä:
• Lannoitteet on levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannoituksessa on otettava huomioon keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji.
• Hevosenlannan levittäminen pellolle on kiellettyä marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen viimeistään lokakuussa. Lannan levittämisen kieltoajasta poikkeamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lokakuun loppuun mennessä. Ilmoituksen tekee toiminnanharjoittaja, jonka eläintilalla lantaa kertyy. (vesi.fi-sivuston aineistopankki: Ilmoituslomake lannan levittämisestä poikkeustilanteissa).
• Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan.
• Hevosenlantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan lannan levitysaikana säilyttää pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa.
• Pellon pintaan levitetty hevosenlanta on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta lannan levitystä kasvustoon hajalevityksenä. Lannan levitys kasvipeitteisen pellon pintaan on mahdollista 15.9. asti.
• Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Edellä mainitut lannoitus- ja pintalevityskiellot eivät kuitenkaan estä kotieläinten laiduntamista kyseisillä alueilla.
• Kalteville peltolohkon osille (kaltevuus vähintään 15 %) levitettävä hevosenlanta on muokattava maahan kahdentoista tunnin sisällä levityksestä.
• Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.
Typpilannoitemäärät: Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) eri kasveille esitetään Vna 1250/2014 11 §:ssä.
Fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käyttö: Maa- ja puutarhataloudessa on käytettävä samaa laskentaperustetta lannan fosforin huomioon ottamisessa kaikilla peltolohkoilla ja sellaisilla pysyvää nurmea olevilla aloilla, jotka ovat maankäyttömuodoltaan peltoa (Vna 64/2023, 3 §).
Maa- ja puutarhataloudessa käytettyihin ravinnemääriin on laskettava mukaan epäorgaanisten ja orgaanisten lannoitevalmisteiden, lannan sekä muiden pellolle levitettävien aineiden fosfori, jos niiden sisältämää fosforia levitetään enemmän kuin yksi kilogramma hehtaarille vuodessa. Fosforilannoitus on toteutettava kasvulohkokohtaisesti kasvin, satotason ja maan viljavuusluokan perusteella. Fosforilannoituksen sallitut enimmäismäärät ovat ”fosforiasetuksen” liitteessä 1. (Vna 64/2023, 4 §)
Lannan ravinnepitoisuuksien määritys: Tilan, jolla syntyy tai/joka käyttää lantaa lannoitteena pellolle enemmän kuin 25 m3 vuodessa, on teetätettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai Vna 1250/2014 liitteessä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella. Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet on säilytettävä ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle.
Lannoitukseen liittyvästä kirjanpitovelvollisuudesta kerrotaan typen osalta nitraattiasetuksen kohdassa 13 § ja fosforin osalta fosforiasetuksen kohdassa 9 §.
Lisätiedot:
• kuntien maaseutu- ja ympäristönsuojelusihteerit
• vesi.fi-sivusto: Ilmoituslomake lannan levittämisestä poikkeustilanteissa
• Finlex-internetpalvelu: ajantasainen ”nitraattiasetus” eli Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 muutoksineen
• Finlex-internetpalvelu: Valtioneuvoston asetus fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä 64/2023
• Ympäristöministeriö: Yleisiä kysymyksiä nitraattiasetukseen liittyen
Tallien jätehuolto
Jätteiden lajittelu ja keräys. Talleilla suositellaan olevan aina vähintään polttokelpoisen jätteen keräysastia, joka voi olla yhteinen asuinkiinteistön kanssa.
Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata maahan poislukien puujäte, jonka voi hyödyntää asianmukaisessa tarkoitukseen varatussa paikassa, kuten esimerkiksi saunassa.
Tallissa syntyvät hyötyjätteet voidaan viedä (esim. paperi, pahvi, metalli ja muovi) ekopisteisiin. Lääkejätteet voidaan toimittaa apteekkiin. Kyllästetty puujäte, risut, maalattu tai maalaamaton puu, vaaralliset jätteet (mm. loisteputket, akut, jäteöljyt, sähkö- ja elektroniikkaromu), maalit, metallijäte sekä palava tai palamaton muu jäte, sekä haravointijäte voidaan toimittaa; https://rosknroll.fi/jateasema/sipoon-jateasema/
Hevosen lopetus; Hevonen voidaan lopettaa teurastamolla ihmisravinnoksi, asiansa osaavan metsästäjän toimesta kotitallilla ampumalla, tai eläinlääkärin lopettamana lääkkeellisesti. Metsästäjän lopettamana eläimen ruho on mahdollista hyödyntää esimerkiksi koirien ravinnoksi, tai haaskaksi. Haaskasta kannattaa sopia metsästysseuran kanssa. Lisäksi kotiteurastus on asiantuntevan toimijan toimesta sallittua koko Suomessa.
Linkki Hippoksen ohjeeseen; https://www.hippos.fi/vastuullisuus/hevosen-hyvinvointi/hevosen-viimeinen-matka/kotiteurastus-ja-vaihtoehtoiset-ruhon-havittamistavat/
Hevosen hautaaminen on sallittua koko Suomessa, ja sen voi haudata maaseutumaisella alueella. Hevosta ei tule haudata kaivojen tai vesistöjen lähelle. Lääkkeellisesti lopetettua hevosen ruhoa ei saa hyödyntää koirille, vaan se on joko haudattava, tai mieluiten peitettävä ja sille on viipymättä tilattava kuljetus erikoisjätteen käsittelyasemalle. Yhteystieto Honkajoen aemalle;
https://raatonetti.fi/site?node_id=24
Säädökset eläintenpidosta.
Eläintenpitoa säätelee monet säädökset ja lait. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-hyvinvointi/elainsuojelu-pitopaikoissa/harrastus–ja-lemmikkielaimet/hevoset/hevosten-pitoa-koskevia-uusia-vaatimuksia/
https://mmm.fi/elainsuojelulaki
Hevosen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas, turvallinen sekä mahdollisimman hyvin eläimen luontaiset tarpeet huomioon ottava. Hevostalleista ja pihatoista sekä niiltä edellytettävistä olosuhteista löytyy tietoa ylläolevista linkeistä.
Ulkotarhan ja laitumen sekä eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava hevoselle turvallisia.
Tarhan ja laitumen on oltava riittävän tilava ottaen huomioon eläimen rotu, koko, ikä, sukupuoli sekä eläinten lukumäärä ja aktiivisuus. Maaston, kasvillisuuden sekä maapohjan on oltava hevoselle sopivia. Ulkotarhan ja laitumen aita ei saa olla piikkilankaa. Lauman sosiaalisessa arvoasteikossa alempana olevalla hevosella on oltava tarhassa ja laitumella mahdollisuus väistää arvoasteikossa ylempänä olevan hevosen mahdollisesti hyökkäävää käytöstä. Tarvittaessa ulkotarhassa on oltava hevoselle suojaa epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan, tai ne on oltava mahdollisuus ottaa esimerkiksi talliin suojaan pakkaselta ja lumelta, tai niiden on itse voitava päästä asianmukaiseen pihattorakennukseen suojaan halutessaan. Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava hevoselle turvallisia ja sopivasta materiaalista. Aitauksessa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia ja aitojen on oltava helposti hevosen havaittavissa. Aidat ja niiden rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta hevoset eivät pääse vahingoittumaan tai karkaamaan. Aitojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viivytyksettä. Laitumella olisi suositeltavaa olla varjomahdollisuus esimerkiksi puuston tai rakennusten ansiosta ainakin osan vuorokaudesta. Laitumen yhteydessä on oltava paikka, kuten sairaskarsina, johon voidaan siirtää erilleen muista hevosista hoidettavaksi loukkaantunut tai sairastunut eläin. Ulkotarhoista lanta on kerättävä pois säännöllisin väliajoin. Laitumen aidassa tai muutoin näkyvällä paikalla olisi suositeltavaa olla yhteyshenkilön puhelinnumero ohikulkijoille, jos ohikulkija havaitsee hevosen olevan vaikeuksissa tai vaarassa esimerkiksi hyönteisloimeen sotkeutumalla, tai aidan yllättäen rikkoutuneen esimerkiksi Sipoossa yleisten peurojen tai hirvien toimesta. Lisäksi tämän päivän ihmiset eivät ole välttämättä nähneet laitumella makuuasennossa tyytyväisinä lepäileviä hevosia, jotka voivat vaikuttaa sairastuneilta tottumattoman silmin. Näin vältetään tarpeettomia yhteydenottoja esimerkiksi kunnaneläinlääkäreille, tai valvontaeläinlääkäreille.
Säädökset löytyvät ajan tasalle päivitettyinä osoitteesta www.finlex.fi. – Eläinsuojelulaki, 247/1996 ja Eläinsuojeluasetus, 396/1996 – Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyn rajoittamisesta. 931/2000 (Nitraattiasetus) – Ympäristönsuojelulaki, 86/2000 ja Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003, Ympäristöministeriön moniste 121, (löytyy internetistä www.ymparisto.fi hakusanalla moniste 121 Hevostallien ympäristönsuojeluohje) Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen, Maa- ja metsätalousministeriön Elintarvike – ja terveysosaston julkaisu 3/2004. Löytyy internetistä osoitteesta http://wwwb.mmm.fi/el/julk/ Eläinten hyvinvointi -linkin alta. Julkaisun voi myös tilata ilmaiseksi maa- ja metsätalousministeriöstä, jukka.tirinen@mmm.fi, p. 09-1605 3383.
Paloturvallisuus
Hevostalleissa on paloturvallisuuden vuoksi oltava vähintään kaksi erillistä uloskäyntiä. Sisäinen kulkureitti lähimpiin uloskäynteihin ei saa olla pidempi kuin 30 m. Hevostallin sisätilan korkeuden tulee olla vähintään 2,5 m. Kulkukäytävien ja oviaukkojen on oltava riittävän avaria, jotta hevosia voidaan helposti liikutella. Oviaukkojen on oltava hevostalleilla vähintään 1,5 m leveitä. Sähköjohdot ja muut sähkölaitteet on sijoitettava hevosen ulottumattomiin tai suojattava hyvin. Sähkökeskuksen lähellä on oltava jauhesammutin. Vesipisteessä tai sen lähellä olevan vesiletkun suositellaan riitettäväksi riskikohteisiin esimerkiksi rehuvarastoon asti. Jokaisella eläintenpitopaikalla olisi hyvä olla tietoa palosammutuskaluston ja ensiapusijainnista erityisesti tapauksissa, joissa talleilla käy ulkopuolisia.
Yhteystietoja
Sipoon kunnan ympäristösuojelu : Ympäristötarkastaja Adam Vilpponen
0504796788
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen asiakaspalvelu ja tilannekeskus on avoinna vuorokauden ympäri.
020 1111 400
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä palotarkastaja; 040 631 2916
Kunnaneläinlääkäri; 0505222769
Eläimiä hoidetaan vastaanotoilla ajanvarauksen perusteella pääsääntöisesti kello 8–16. Ajanvaraus vastaanotoille on arkisin kello 8−9. Kiireellisissä tapauksissa eläinlääkärin tavoittaa arkisin kello 9–16 jättämällä viestin puhelinvastaajaan.
Varaa aika eläinlääkärin vastaanotolle sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä https://www.sipoo.fi/palvelu/elainlaakaripalvelut/
tai soittamalla Sipoon eläinlääkärin puhelinnumeroon arkisin kello 8–9. Kiireellisissä tapauksissa kello 9–16 jätä soittopyyntö vastaajaan. Muina aikoina ole yhteydessä eläinlääkäripäivystykseen, ellei asia voi odottaa seuraavaan arkipäivään.
Kunnaneläinlääkäri päivystysaikaan; 060018998
Valvontaeläinlääkäri; https://porvoonymparistoterveydenhuolto.fi/elainlaakaripalvelut/elainsuojelu/
Läänineläinlääkärit: Häkkinen Tanja 0295 016 464 yksikön päällikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Sipoon Rakennusvalvonta / Yhteystiedot
etunimi.sukunimi@sipoo.fi
Rakennus- ja ympäristövaliokunnassa käsiteltävien lupien valmistelu (rivitalot, kerrostalot, teollisuusrakennukset yms.).
Rakennusvalvontapäällikkö Ulla-Maija Upola
+358 40 191 6032
Rakennus- ja ympäristövaliokuntaa koskevat asiat
Rakennusvalvontasihteeri Sofia Uí Shúilleabháin, ti ke ja to
+358 40 191 4234
Viranhaltijapäätöksiä koskevat asiat, laskutusasiat
Rakennusvalvontasihteeri Satu Isaksson, ti ke ja to
yhteydenotot vain sähköpostilla
Rakennuslupien neuvonta
Lupasihteeri Paula Kling
+358 40 191 4367
Rakennuslupien vastaanotto
Lupa-assistentti Tarja Wahlström
+358 40 186 5468
Rakennuslupa
Lupa-arkkitehdit ovat parhaiten tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelimitse maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-11.
Asemakaava-alueet ja saaristo
Lupa-arkkitehti Tytti Mäntyoja
+358 40 191 4236
Lupa-arkkitehti Eeva Kilpiä
+358 40 502 5541
Haja-asutusalueet, teollisuushallit
Lupainsinööri Sami Nurme
+358 40 195 6845
Ympäristösihteeri ja -tarkastaja; Ympäristövalvoja Natalia Heikkilä
Parhaiten tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelinaikana ma, ke ja pe klo 10-11 p. 040 481 1541
Lähteet
Hevostietokeskus, useiden eri kuntien ohjeistukset hevostenpidosta, Eläinsuojelulaki, Finlex-internetpalvelu, Hippos, Honkajoki, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Sipoon kunta, Ruokavirasto, Maa-ja Metsätalousministeriö.