Sipoon 2023 budjetissa on tähän aikaan sopimatonta keulimista

Budjetin lähetekeskustelussa Sipoon kunnanvaltuustossa 14.11.2022 Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jari Malmin pitämä puhe.

Taloushallinnon virkamiehet ovat valmistelleet kattavan talousarvion vuosiksi 2023-2024 jonka numeroita en ala toistamaan. Merkittäviä ovat arviot vuodesta 2025 eteenpäin. Sote syö valtionosuuksia mutta velat jäävät. Uusi velka taas käy yhä kalliimmaksi ja horisontissa siintää jo 5-6 % korkokuluja. Näkyvissä olevan lainamäärän vuosittaiset hoitokulut nousevat helposti yli viiden miljoonan euron. Samaan aikaan kaikki muutkin kulut ovat nousussa. Rakennuskustannusten on arvioitu nousseen paikoitellen jopa 40%. Lähes kaikki kunnan rakennuskustannusten arviot on tehty aikana ennen kriisiä ja olisi erittäin terveellistä tehdä päivitykset nyt jotta ratkaisuja voidaan tehdä todellisuuspohjalta. Suhdanteet toki muuttuvat, mutta harvemmin merkittävästi edullisempaan suuntaan ainakaan kovin nopeasti. Jokainen uusi projekti tuo myös valmistuttuaan ylläpitokustannuksia. Nykyisessäkin Infrassa riittää purku ja kunnossapitomenoja. Priorisointia on tehtävä.

Onneksi yhdessä luomassamme strategiassa olemme varautuneet tähän.

Otteita valtuuston Sipoo strategiasta 2022-2025…

Tavoite: varmistaa kestävät taloudellisen kasvun edellytykset velkaantumisen pysäyttämiseksi kaikin käytettävin keinoin.

Toisaalla maininta kunnallisvero säilyy 2023 tasolla ja velkaantuminen pysähtyy.

Valitettavasti hallituksen valtapuolueet päättivät toisin. Sipoon ollessa kyseessä voidaan käyttää sanontaa ”lähti mopo hiukan keulimaan.”

Kunnanhallituksen budjettilisäyksistä muutamia huomioita. Lähinnä merkittävien projektien kiirehtiminen jotta ehditään varmasti mukaan korkeiden kustannusten aikakauteen hämmästyttää.

Toivelistalla löytyy muun muassa Miilin koulun liikuntasalin lisärakentaminen. Tämä asia on kokolailla yhteisymmärryksen saanut investointi sikäli, että liikuntatiloja tarvitaan myös etelä-Sipooseen. Samalla on huomioitava tilan merkitys väestösuojana.

Söderkulla skolanin tilanne sen sijaan on varsin mielenkiintoinen. Yli 30 miljoonan Miilin oppilaitos onkin osoittautunut luokattomaksi. Suunniteltu oppilasmäärä koulussa on 1350. Nykyinen pääluku on noin kaksi kolmasosaa eli ahdasta on. Tähän ongelmaan ratkaisuksi halutaan rakentaa viereen nykymarkkinoilla lähemmäs 15 miljoonalla 300 oppilasta vetävä koulurakennus johon sitten siirrettäisiin valmistumisvaiheessa ruotsinkieliset oppilaat. Arvioiden mukaan siinä vaiheessa noin sataviisikymmentä oppilasta. Ja näin Miilin koulun ongelmat on ratkaistu. Oma näkemyksenne on sikälikin erikoinen, että ilmaisette koulun ongelmien ratkeavan sillä, että ruotsinkieliset siirretään muualle. Toki uuteen taloon on väläytelty myös muuta käyttöä mutta rakennetaan nyt ensin ja katsotaan sitten. Ymmärrämme kyllä tuskan siitä, että oma koulurakennus on luvattu kauan sitten. Sivistystoimi on kuitenkin todennut, että koulupaikat riittävät ensi vuosikymmenelle. Luonnollisesti olisi odotettava myös tulevan palveluverkkoselvityksen tuloksia. Sekin valmistunee vielä tämän valtuustokauden aikana. Söderkulla skolanin suunnitteluun osoitetut varat olisi osoitettava suoraan Miilin koulun tilojen uudelleenjärjestelyyn. Rakennetaan valmista ja toimivaa ensin.

Huomauttaisin myös, että strategiassa mainitaan lause ”yhdyskuntarakentamisen investointien takaisinmaksu pitää varmistaa.” Skolanin osalta vetovoima lienee lähinnä marginaalinen. Päivänselvää on, että tyhjyyttä kumisevaan kouluun siirretään kyläkoulujen oppilaat.

Talousjohtajan esityksessä kävi ilmi, että sivistyksen osuus tulevaisuudessa kunnan kuluista on n.90%. Tästä voitaisiin päätellä Sivistysvaliokunnan olevan yksi tärkeimmistä toimielimistä poliittisen ohjauksen osalta. Aiemmin tällä valtuustokaudella Sivistysvaliokunnassa on tehty erinäisiä päätöksiä. Varhaiskasvatukseen liittyen tehtiin esitys päiväkotien uusimisesta jolla pyrittiin välttämään väliaikaisratkaisuja toisin sanoen säästämään kuluja. Esitys voitti enemmistön äänillä. Teknisessä valiokunnassa vaihtoehtoa ei edes tuotu kunnolla esille ja painettiin unholaan. Joitakin kokouksia takaperin kyseisessä valiokunnassa esitettiin juurikin Söderkulla skolanin valmistumisen aikaistamista. Asiasta äänestettäessä esitys kaatui. Nyt kuitenkin asia tuodaan kunnanhallitukseen kirkkain silmin ja hallitus katsoo asiakseen jättää huomioimatta Sivistysvaliokunnan päätöksen. Voidaan kysyä onko tämä hyvän hallintotavan mukaista ja ennen kaikkea voimme todeta Sivistysvaliokunnan painoarvon merkittävissä asioissa olevan pyöreä nolla.

Yhteiskunnan infraa toki täytyy ylläpitää ja kehittää. Perussuomalaiset lähestyy investointeja aina maalaisjärkeä käyttäen vertailemalla hyötyä ja hintaa. Samalla arvottaen oikea-aikaisuutta. Pääpuolueiden toivoisikin ajattelevan ratkaisuissaan koko yhteisön etuja. Muistetaan Reefat El-Sayedin kuuluisa lause: ”vi simmar alla i samma båt.”