Tilintarkastuskertomuksen käsittelyssä pidetty ryhmäpuhe – talousnäkymät Sipoossa synkät!
Alla perussuomalaisten ryhm
äpuheenvuoro eilisessä Sipoon valtuuston kokouksessa kun vuoden 2021 tilinpäätöstä ja arviointikertomusta käsiteltiin. Ryhmämme puheenjohtaja Jari Malm puhui hyvin mm. taloushaasteista. Kokouksessa kunnanjohtaja Mikael Grannas oli erittäin selväsanainen siitä, että sopeuttamistarve on melkoinen ja hyvin todellinen.
Muutkin ryhmät puhuivat tarkan taloudenpidon periaatteista, mutta valitettavasti ilman konkretiaa. Esimerkiksi viime valtuustokaudella aloitettu tehostusohjelma, johon mm. demarit viittasivat, on ‘helppo’ keino poliittisille valtuutetuille ikään kuin ulkoistaa säästöt hallinnon omalle tehostusohjelmalle – ja valitettavasti yksistään on täysin riittämätön. Tämä tilanne vaatii niitä vaikeita poliittisia, tärkeysjärjestykseen perustuvia päätöksiä, joita perussuomalaisina olemme pitkään peräänkuuluttaneet.
Toinen huolestuttava näytös, jossa puheet ja teot eivät kohtaa oli Heikki Vestmanin voimakkaasti ajama tekojäärata-aloitteen käsittely (kuten tyypillistä Heikin aloitteet vaikka ryhmäaloitteina esitetään ovat aina juuri hänen nimissään tehtyjä aloitteita) – siihen Vestman esitti mielestämme tarpeetonta kirjausta siitä, jonka ilmeinen tarkoitus oli sitouttaa valtuusto ennakolta ensi vuoden budjettiratkaisuun. Vestman lisäsi vielä kirjaukseen lauseen (suunnilleen näin) “Määräraha tarkentuu budjettikäsittelyssä”, joka ei tietenkään muuttanut mitään kirjauksessa. Mutta muut ryhmät laajasti ostivat sen myötä ajatuksen. PS oli ainoana ryhmänä lisäystä vastaan; vihreät ja SDP olivat ainakin epäilevällä kannalla useilla tyhjillä äänillään.
Tämä on syytä nostaa esiin, koska osoittaa sen, että kokoomus ei tiukkoja budjettipuheitaan käytännössä toteuta, eikä kyseenalaista edes näissä budjettinäkymissä viime vuoden budjettikäsittelyn kalleinta lisäysehdotusta eli tätä johtohahmonsa esittämää tekojäärataa (jonka toteutuksen Sundbäckin muutosehdotus siirsi vuodella). Liki miljoonapaukusta tässäkin on kuitenkin kyse.
Mutta nyt se Malmin puhe:
Ensinnäkin kiitos hyvin toteutetusta tilinpäätösasiakirjasta sekä erityisesti Tarkastuslautakunnalle kiitos hyvästä työstä.
Uutena valtuutettuna voin todeta, että nyt pääsi tarkemmin kiinni missä todellisuudessa menemme. Koronasta huolimatta olemme siis päätyneet ennakoitua parempaan tulokseen. Jossain määrin jopa Koronan ansiosta. Myös verokertymä on säilynyt hyvällä tasolla. Maamyyntiä on toteutettu ja uusia yrityksiä, sekä palveluja on syntynyt.
Uusien asuintonttien määrää tulisi kuitenkin voida kasvattaa. Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöshakemusten osalta lupien käsittelyn venyminen kohtuuttomiksi aiheuttaa myös Tarkastuslautakunnan mielestä mainehaittaa ja pitää todeta haitan ulottuvan myös yleisemmin Sipoon kunnan toiminnan arviointiin.
Ehkä yleisin kysymys kuntalaisten yhteydenotoissa on kuitenkin se miksi olemme edelleen näin velkaantunut kunta ja miksi velka kasvaa edelleen merkittävästi vuosittain. Toki kasvava väkimäärä tarvitsee palveluja ja näihin investointeja. Tämä selitys kuitenkin ontuu siinä kohti kun katsotaan velkaantumisastetta per asukas, joka on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodesta 2017.
Erityisesti Sote-uudistuksen tuomat haasteet ja epävarmuustekijät kaipaavat tiukkaa sopeuttamisohjelmaa ja arvio leikkaamistarpeesta nousee miljoonaan euroon useampana vuonna, jotta olisimme tasapainossa Sote-uudistuksen jälkeen. Epävarmuustekijöinä todettakoon kiinteistöverojen määräosuus kunnalle sekä valtionosuuksien taso.
Varmaa on kuitenkin, että sopeuttamistarvetta on ja etupainotteiset toimet ovat aina keveämpiä toteuttaa kuin raskaat pakkoleikkaukset. Myös korkojen nousu saattaa piillä nurkan takana. Perussuomalaiset näkee etupainotteiseksi toimeksi ei-kiireellisten rakennushankkeiden jäädyttämisen muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Tällöin vältettäisiin myös ylisuuret rakennuskustannukset joita uudet rakennuskilpailutukset nykyoloissa tuottavat.
Viime vuoden tilastojen mukaan pääkaupunkiseutu on kokenut historiallisesti muuttotappiota. Sipoo jatkaa sen sijaan hyvässä muuttovoitto nosteessa ja alueellamme lisääntyvien työpaikkojen myötä olisi tärkeätä luoda myös viihtyisiä asuinympäristöjä työn perässä tulijoille. Kuten kunnanjohtaja toteaa viimeisimmässä lehtihaastattelussa: ”Sijaintimme huomioiden hyödymme maaseutumaisen kunnan imagosta houkutellen uskottavammin uusia asukkaita väljään, luonnonläheiseen ja turvalliseen asuinympäristöön”
Maaseutumaisuutta maltillisella kerrostalorakentamisella ja luonto lähellä. Sillä tehdään Sipoo Suomen halutuin.”
Kirjoitettu 14.6.2022